Kuuntele. Kuuntele oikein tarkkaan. Kuuletko sen? Odota vielä hetki, jotta ymmärrät mitä tarkoitan. Minä nimittäin kuulen sen. Kuulen hiljaisuuden.
Miten niin en voi kuulla hiljaisuutta? Kuka meistä voi määritellä sen, mitä voimme sanoa kuulevamme ja mitä emme? Minä tiedän mitä kuulen, usko pois, olen kuullut jos jonkinlaista elämäni aikana. Minä tiedän, mutta tiedätkö sinä? Etkö sinä pysty kuulemaan noita hiljaisuuteen kietoutuvia ääniä? Kaikki siihen kuiskatut toiveet, kaikki turhaan siihen hautautuneet huudot, etkö kuule edes sitä ainoaa kyyneltä, joka vaipuu yksinäisyydessään hiljaisuuteen muuttamatta mitään?
Nimittäin sen, juuri sen minä kuulen juuri nyt. En tiedä, kenen ääniä ne ovat, mutta kuulen ne yhä siltikin. En voi tehdä niille mitään, ne eivät tule vastaan elämäni aikana. Silti se ei tarkoita, ettei niitä olisi olemassa.
Kuuntele vielä kerran, tällä kertaa oikein keskittyneesti. Siellä ne ovat, sinne ne jäävät. Jaa tämä hetki kanssani vain kuunnellen kaikkea tätä. Kuiskaat jotain, rikot hiljaisuuden, mutta vain minun korvissani. Joku toinenkin kuuntelee varmasti hiljaisuutta juuri nyt. Ehkä hän kuulee kuiskauksesi, ja hymyilee sinulle vastaukseksi.
– Dokuganryu
Tämän blogin perusideana on toimia paikkana, johon voin laittaa hetken mielijohteesta kirjoittamiani tarinoita. Saatan vain alkaa kirjoittamaan, ja koska niitä tosiaan ei ole etukäteen suunniteltu, en niitä kellekän tututlleni oieasti aio näyttää. Vaikka olisinkin kirjoittanut tekstin viidessä minuutissa, olisi sitä silti sääli kokonaan poistaa… Siinä kohdin ämä blogi astuu kuvaan. Jos joku tätä onkin erehtynyt lukemaan, eikä lopettanut jo ensimmillä riveillä, olen positiivisesti yllättynyt. Saat vaivanpaljḱaksi ehdottaa minulle halutessasi aihetta, jonka pohjalle voisin tarinn perustaa, tai sitten voit jäädä vain surailemaan omia päähänpistojani ja päättämään, mitä mielt olet niistä. On nimittäin täysin sinun käsissäsi, miten ne tulkitset. Niissä ei välttämättä ole minkäänlaista järkeä, joten on täysin ymmärrettävää, jos ne eivät välttämättä aukene. Jos niisä kuitenkin on jotain kiehtovaa… No,sittenpähän olen saanut edes jonkun kiinnostumaan. En tiedä yhtään, kuinka usein päivitän tänne, ehkäpä hieman useammin jos joku kommentoi haluavansa lukea kirjoituksiani. Päasiassa kuitenkin laitan tänne ne ajatukset, jotka kulkevat päässäni kirjoitushetkellä. !!!NE EIVÄT VÄLTTÄMÄTTÄ KUVAA OIKEITA AJATUKSIANI!!! Ne ovat vain taiteellisen kirjailijapuoleni sanelemia, eivät siis syvällisiä tulkintojani elämästä. Joten jos satut kirjoituksiani lukemaan, älä ota niitä liian tosissasi. Tykkään vain antaa sanojen lentää.
– Dokuganryu
